FINNARP retkikunnan uutisia tutkimusasema Aboalta
12.1.2026
Matka Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalle onnistui suunnitellusti ja asema avattiin 31.12.2025. Kauden tutkimus- ja huoltotyöt ovat alkaneet suunnitellussa aikataulussa.
Suomen Etelämanner-retkikunta FINNARP 2025 saapui tutkimusasema Aboalle suunnitellussa aikataulussa. Matka Kapkaupungista eteni jouhevasti, koska lento Etelämantereelle toteutettiin vuorokautta aikaisemmin kuin oli suunniteltu. Retkikunta lensi Wolf Fang Runwaylle (WFR) suurella Boeing 330 matkustajakoneella yhdessä mm. Saksan ja Ruotsin Etelämanner-ohjelmien jäsenten kanssa. Lennon toteuttanut White Desert on alueen suurin turistioperaattori. Turistien lisäksi lennoille on varattu tilaa tutkimusretkikunnille. Turismi on nopeasti kasvava ala Etelämantereella ja on tärkeää, että se toteutetaan valvotusti ja Etelämantereen ympäristöä huomioiden.
Retkikunnan jatkolento Aboalle onnistui uuden vuoden aattona. 700 kilometrin lento WFR -Aboa tehtiin suksilla varustetulla DC-3 Basler BT-67 koneella. Ruotsin tutkimusasema Wasan henkilökunta oli vastassa jäätiköllä ja kuljetti retkikunnan Aboalle. Suomen ja Ruotsin tutkimusasemat sijaitsevat näköetäisyydellä toisistaan ja retkikunnat tekevät jatkuvaa yhteistyötä, retkikuntien suunnittelun tasolta toteutukseen.
Vuosi Aboalla vaihtui talven jälkeisten vaurioiden kartoituksessa ja aseman avaamisessa. Etelämantereen talvi on ankara, ja on tärkeää varmistaa, että asema ja sen ympäristö on turvallinen asua ja työskennellä. Vasta sen jälkeen voidaan aloittaa varsinaiset kauden tutkimus- ja huoltotyöt.
Jäätä, sammalia ja makroleviä
Biologien kuusi laatikollista laboratoriovälineitä ja -materiaaleja saapui Kapkaupungista samaa matkaa retkikunnan kanssa. Tarvikkeet oli tarkkaan mietitty ja laskettu jo Suomessa, koska pipetinkärkiä, Petrimaljoja tai muita tarvikkeita ei voi hankkia enää paikanpäältä Etelämantereelta.
Aseman takana olevassa kontissa sijaitseva laboratorio mikrobiologisia- ja DNA-näytteitä varten saatiin toimintavalmiiksi ensimmäisten päivien aikana. Ensimmäiset kenttäpäivät tuottivat hyvän näytesaaliin. Päämielenkiinnon kohde on mikrobit erilaisissa ympäristöissä. Lumen, jään ja maaperän lisäksi tutkijoiden yllätykseksi kotinunatakilta löytyi myös jäkälä-, sammal- ja makroleväesiintymiä, joiden mikrobiyhteisöjen tarkastelu tarjoaa mielenkiintoisen vertailumahdollisuuden aiemmin muilta polaarialueilta kerättyjen näytteiden kanssa. Ruotsin aseman jäätikkötutkijat olivat kiinnostuneita yhteistyöstä, ja he toimittivat biologeille jääpötköjä, jotka oli porattu 8 metrin syvyyteen. Eri syvyyksiltä kerätyistä jääpötköistä otetut DNA-näytteet mahdollistavat jään mikrobiyhteisöjen ajallisen muutoksen tarkastelun. Tulevat viikot pitävät tutkijat kiireisinä sillä näytteitä kertyy ripeään tahtiin odottamaan tarkempia analyysejä Suomessa.
Ympärivuotista tutkimusta, huoltoa ja tiedon keruuta
Aseman tutkimuslaitteiden huolto aloitettiin välittömästi Aboan sääaseman antureiden vaihdolla. Anturit vaihdetaan vuosittain ja kalibroidaan Suomessa. Jäätiköllä kymmenen kilometrin päässä sijaitsee toinen sääasema. Tämä sääasema on Aboan sääaseman lisäksi tärkeä, koska se on riittävän kaukana lämpötilaan ja tuuliin vaikuttavista vuorista ja antaa kokonaisvaltaisemman kuvan alueen olosuhteista. Tällä paikalla tehdään usein tutkimuksia ja tänäkin kesänä Ruotsin retkikunnan kansainvälinen kokoonpano on hyödyntänyt aseman hyvää sijaintia omien tutkimusten tukena.
Työ Aboalla vaatii huolellista valmistautumista jo Suomessa. Hankitut varaosat, tehtävän ja kohdealueen mukainen koulutus sekä tarvittava osaaminen on oltava retkikunnalla hallussa, kun varsinainen työ tehdään kaukana kaikesta. Osaaminen, tieto ja kokemus on edellytyksenä onnistumiselle ja hyvän toiminnan jatkuvuudelle. Retkikunta jatkaa näillä eväillä työtään.
