Ilmanlaadun säädökset ja ohjeet
Hengitysilman laadulle on olemassa iso joukko laatuvaatimuksia ja -suosituksia. Ne voivat olla kunkin maan lainsäädännössä asetettuja ehdottomia raja-arvoja ja/tai pitkälle tähtäimelle asetettuja tavoitteita. Maailman terveysjärjestö WHO puolestaan on antanut maailmanlaajuiset ohjearvot. Alla olevissa taulukoissa on erilaisten normien numeroarvot ja lyhyet selostukset sisällöstä.
EU ja Suomi
Kansallinen ilmanlaatulainsäädäntö on yhteneväinen Euroopan unionin sääntelyn kanssa.
Suomen ohjearvot
Globaalit ohjearvot
Lisätietoa Suomen säädöksistä ympäristöhallinnon sivuilta.
Ilmanlaadun raja-arvot
Terveyshaittojen ehkäiseminen
Raja-arvot määrittelevät ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin pitoisuuksien alentamiseksi. Raja-arvot ovat Euroopan unionin sitovimmat ilmanlaatunormit.
Yhdiste | Aika | Raja-arvo µg/m3 | Sallitut ylitykset vuodessa |
|---|---|---|---|
Rikkidioksidi SO2 | Tunti Vuorokausi | 350 125 | 24 3 |
Typpidioksidi NO2 | Tunti Vuosi | 200 40 | 18 - |
Hengitettävät hiukkaset PM10 | Vuorokausi Vuosi | 50 40 | 35 - |
Pienhiukkaset PM2.5 | Vuosi | 25 | |
Lyijy Pb | Vuosi | 0.5 | - |
Bentseeni C6H6 | Vuosi | 5 | - |
Hiilimonoksidi CO | 8 tuntia | 10 000 | - |
Lyhytaikaisille raja-arvopitoisuuksille (tunti ja vuorokausi) on annettu sallittujen ylitysten lukumäärät. Kustakin tunti- ja vuorokausiraja-arvopitoisuuden ylityksestä on tiedotettava väestölle. Tiedotus tapahtuu reaaliaikaisesti sivustomme kautta. Muuta mediaa käytämme merkittävissä episoditapauksissa. Suomessa raja-arvotason ylittyminen on yleisintä hengitettäville hiukkasille, PM₁₀, katupölyaikaan maalis-huhtikuussa.
Raja-arvojen ylittymistä valvotaan tarkasti määritellyissä pysyvissä mittauspaikoissa laadukkailla, ns. referenssimittausmenetelmillä (katso myös Ilmanlaadun vertailu- ja kalibrointilaboratorio). Raja-arvojen ylityksiä ei ole tapahtunut vuoden 2015 jälkeen, jolloin typpidioksidin pitoisuudet ylittivät vuosiraja-arvon (40 µg/m³) Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa Mäkelänkadun ja Töölöntullin mittausasemilla.
Kasvillisuuden suojeleminen
Lisäksi kasvillisuuden suojelemiseksi on annettu omat kriittiset tasot.
Yhdiste | Aika | Kriittinen taso µg/m3 |
|---|---|---|
Rikkidioksidi SO2 | Vuosi/Talvikausi | 20 |
Typen oksidit NO+NO2 | Vuosi | 30 |
Kasvillisuuden suojelun raja-arvoja tulee soveltaa metsä- ja maaseutualueilla eli niin sanotuilla tausta-alueilla. Suomessa tausta-alueiden pitoisuudet jäävät selvästi näiden raja-arvojen alle.
Ilmanlaadun tavoitearvot
Terveyshaittojen ehkäiseminen
Tavoitearvot ovat sitovuudeltaan hieman löysempiä kuin raja-arvot. Tavoitearvoihin tulee pyrkiä käyttämällä parasta mahdollista teknologiaa ja muita kustannustehokkaita keinoja. Tavoitearvot on annettu esimerkiksi otsonille, jolle kaukokulkeutuminen on merkittävää, ja jonka pitoisuuksia ei pystytä alentamaan pelkästään kansallisin toimin.
Yhdiste | Aika | Tavoitearvo µg/m3 |
|---|---|---|
Otsoni O3 | Kahdeksan tunnin liukuva keskiarvo | 120 µg/m3 saa ylittyä 25 kertaa/vuosi kolmen vuoden keskiarvona* |
Arseeni As | Vuosikeskiarvo | 0,006 |
Kadmium Cd | Vuosikeskiarvo | 0,005 |
Nikkeli Ni | Vuosikeskiarvo | 0,020 |
Bentso(a)pyreeni | Vuosikeskiarvo | 0,001 |
*pitkän ajan tavoitteena on ettei ylityksiä ole lainkaan.
Kasvillisuuden suojeleminen
Otsoni on haitallista myös kasvillisuudelle. Haitallisuus on riippuvainen kasvukauden aikaisista korkeista otsonipitoisuuksista ja niiden kestosta. Niinpä otsonin tavoitearvo perustuu altistusaikaan. AOT40-otsonialtistusindeksi lasketaan 80 µg/m³ ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 µg/m³ erotuksen kumulatiivisena summana. Summa kertyy vuosittain 1.5.-31.7. välisenä aikana, ja sitä laskettaessa huomioidaan klo 10.00 ja 22.00 (Suomen kesäaikaa) välillä mitatut tuntipitoisuudet.
Yhdiste | Määrittely | Tavoitearvo vuodelle 2010 | Pitkän tähtäimen tavoite |
|---|---|---|---|
Otsoni O3 | 80 µg/m3 ylittävien tuntiarvojen summa | 18000 µg/m3h laskettuna viiden vuoden keskiarvona | 6000 µg/m3h |
Otsonipitoisuudet ylittävät sekä terveyshaittojen ehkäisemiseksi että kasvillisuuden suojelemiseksi annetut pitkän tähtäimen tavoitetasot laajoilla alueilla vuosittain.
Ilmanlaadun kynnysarvot
Varoituskynnys on pitoisuustaso, jonka ylittyessä lyhytaikainenkin altistuminen vaarantaa väestön terveyden. Varoituskynnykset on annettu otsonille, rikkidioksidille ja typpidioksidille. Suomessa näin korkeita pitoisuuksia ei esiinny.
Tiedotuskynnys puolestaan on taso, jonka ylittyminen voi vaarantaa erityisen herkkien väestöryhmien terveyden. Otsonin tiedotuskynnyksen ylitykset ovat harvinaisia, mutta kuitenkin mahdollisia myös Suomessa. Viimeisin ylitys tapahtui toukokuussa 2006 Virolahdella.
Yhdiste | Aika | Tiedotuskynnys µg/m3 | Varoituskynnys µg/m3 |
|---|---|---|---|
Otsoni O3 | Tunti | 180 | 240 |
Rikkidioksidi SO2 | Kolme peräkkäistä tuntia | 500 | |
Typpidioksidi NO2 | Kolme peräkkäistä tuntia | 400 |
Ilmanlaadun ohjearvot (1996)
Vuonna 1996 voimaantulleet kansalliset ohjearvot ovat ensisijaisesti ympäristöviranomaisten käytössä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä. Niitä käytetään esimerkiksi päästöjä aiheuttavan toiminnan ympäristölupamenettelyssä.
Yhdiste | Aika | Ohjearvo µg/m3 | Tilastollinen määrittely |
|---|---|---|---|
Rikkidioksidi SO2 | Tunti Vuorokausi | 250 80 | Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo |
Typpidioksidi NO2 | Tunti Vuorokausi | 150 70 | Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo |
Hiilimonoksidi CO | Tunti Kahdeksan tuntia | 20000 8000 | Tuntikeskiarvo Liukuva keskiarvo |
Kokonaisleijuma TSP | Vuorokausi Vuosi | 120 50 | Vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste Vuosikeskiarvo |
Hengitettävät hiukkaset PM10 | Vuorokausi | 70 | Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo |
Haisevat rikkiyhdisteet TRS | Vuorokausi | 10 | Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo, ilmaistaan rikkinä |
Lisäksi ekosysteemien suojelemiseksi pitkän ajan tavoitteena on, ettei rikkilaskeuma ylitä 0,3 grammaa neliölle vuodessa.
WHO:n ohjearvot (vuoden 2021 päivitys)
Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi ilman pilaantumisen yhdeksi suurimmaksi globaaliksi terveyteen kohdistuvaksi ympäristöriskiksi. WHO päivitti syksyllä 2021 ilmansaasteiden ohjearvopitoisuudet, joita pienemmillä pitoisuuksilla haitallisia terveysvaikutuksia ei esiinny lainkaan tai ne ovat vain vähäisiä.
Yhdiste | Aika | WHO:n ohjearvo |
|---|---|---|
Pienhiukkaset PM2.5 | Vuosi Vuorokausi* | 5 µg/m3 15 µg/m3 |
Hengitettävät hiukkaset PM10 | Vuosi Vuorokausi* | 15 µg/m3 45 µg/m3 |
Typpidioksidi NO2 | Vuosi Vuorokausi* Tunti | 10 µg/m3 25 µg/m3 200 µg/m3 |
Rikkidioksidi SO2 | Vuorokausi* 10 minuuttia | 40 µg/m3 500 µg/m3 |
Otsoni O3 | 6 kuukautta** 8 tuntia | 60 µg/m3 100 µg/m3 |
Hiilimonoksidi CO | Vuorokausi* Tunti | 4 mg/m3 30 mg/m3 |
Lyijy Pb | Vuosi | 0,5 µg/m3 |
Kadmium Cd | Vuosi | 5 ng/m3 |
*Vuorokausiarvojen osalta WHO suosittaa, että ohjearvoa noudatetaan 99-prosenttisesti (3 ylityskertaa).
**Vuorokauden korkeimpien kahdeksan tunnin keskiarvojen keskiarvo 6 kuukauden ajalta.
